 |
|
| |
TIEDOTE: 10.2.2010 klo 14.45
Suomella vielä paljon tekemistä puhtaan puunpolton tukemisessa
Suomi uhkaa jäädä jälkijunaan puunpolton sääntelyn ja bioteknologian kehittämisessä. Tulevaisuudessa osaaminen nousee keskeiseksi menestystekijäksi kilpailussa ja bioenergian teknologiakehityksessä. Lainsäädännöllä on syytä varmistaa, että suomalaisten tulisijavalmistajien teknologiaosaaminen pysyy kilpailijamaiden tasolla ja mielellään jopa korkeampana. Tällä on vaikutusta siihen, että valmistus pysyy kotimaassa, eikä siirry Suomen ulkopuolelle, jossa polttoteknisiä vaatimuksia jo on. Näin kiteytettiin tulevaisuuskuvia Tulikivi Oyj:n jo kolmannen kerran järjestämässä Puhtaampien tulisijojen Suomi -seminaarissa Helsingissä keskiviikkona 10.2.2010.
"Suomessa on vielä paljon tekemistä puunpolton sääntelyn ja vihreämmän teknologian kehittämisessä. Vuonna 2012 voimaan tuleva tulisijojen CE-merkki sallii edelleen testaamattomien tuotteiden myynnin. Lainsäädännöllinen kehitys ei siten ohjaa puhtaamman teknologian käyttämiseen, millä olisi jo ilmasto- ja energiapoliittisesti merkittävä vaikutus", sanoo Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen.
Vauhkosen mukaan kotitalousvähennys voisi toimia Suomessa osaltaan kannustinelementtinä. Tällä hetkellä siinä on kuitenkin huomattava epäkohta, sillä kotitalousvähennys suosii paikallaan muurattavia tulisijoja ja asettaa siten tehdasvalmisteiset varaavat, teknisesti edistyneemmät tulisijat ja tehtaalla tapahtuvan työn selvästi heikompaan asemaan.
Puhtaampien tulisijojen Suomi -seminaarissa puhui arvovaltainen joukko asiantuntijoita sekä kotimaasta että ulkomailta. Tilaisuuden alussa kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen (sd.) puhui ilmastonmuutoksen torjunnasta ja Suomen linjauksista sen osalta. Wilhelmus de Wilt Euroopan komissiosta käsitteli alustuksessaan energiatehokkuutta ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja tuotekehitykselle asetettuja vaatimuksia (EUP-direktiivi /Eco-design -direktiivi). Teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi EUP-direktiivin täytäntöönpanosta Suomessa ja Tulikiven tuotekehitysjohtaja Pekka Horttanainen selvitti direktiivin vaikutuksia tulisijojen näkökulmasta.
Tulikivi kuuluu kansainväliseen toimialajärjestöön HKI (Industrieverband Haus-, Heiz- und Küchen-technik), jonka edustaja Frank Kienle vieraili seminaarissa puhumassa kansainvälisesti parhaimmiksi havaituista käytännöistä tulisijojen käytön edistämisessä. Yksikönpäällikkö Timo Määttä Motiva Oy:stä alusti puun pienpolton lisäämisestä osana Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita ja erikoistutkija Jyri Nieminen VTT:ltä selvitti energiatehokkaita ratkaisuja uudis- ja korjausrakentamisessa.
Tulikivi on edelläkävijänä kehittänyt puhtaamman polttotekniikan tulisijoja, joilla on hyvä hyötysuhde. Yrityksen teknologia on hyväksytty ympäri maailmaa. Tulikivi aloitti myös CE-merkin käytön ensimmäisenä varaavien tulisijojen valmistajana Suomessa kesäkuussa 2008, ja yritys tekee jatkuvaa tuotekehitystä entistä ympäristöystävällisempien tulisijojen kehittämiseksi. Tulikivi on myös ensimmäisenä tulisijojen valmistajana maailmassa laskenut varaavien Tulikivi-uunien hiilijalanjäljen ja todennut, että Tulikivi-tulisijaa käytettäessä sen valmistamisen aiheuttama hiilijalanjälki nollautuu tuotteesta ja käyttöahkeruudesta riippuen jopa 1-2 vuodessa.
Puhtaampien tulisijojen Suomi -seminaari Helsingissä on osa Tulikivi Oyj:n vuonna 2007 käynnistämää Puhtaampien tulisijojen Suomi -ohjelmaa, jonka tavoitteena on uusia vuoteen 2020 mennessä noin kolmannes nykyisistä tupruttavista tulipesistä Suomessa. Tulikivi haluaa osallistua ajankohtaiseen ilmastonmuutos- ja energiapoliittiseen keskusteluun ja kantaa siten kortensa kekoon puhtaamman ilmaston puolesta käytävässä työssä.
Lisätietoja: Heikki Vauhkonen, toimitusjohtaja, Tulikivi Oyj,
puh. 0207 636 555
Pörssinoteerattu perheyritys Tulikivi Oyj on maailman suurin varaavien tulisijojen valmistaja. Konserni tunnetaan Tulikivi-vuolukiviuuneista ja luonnonkivituotteista sekä Kermansavi-uuneista ja käyttökeramiikasta. Konsernin liikevaihto on noin 67 Me, josta viennin osuus on noin puolet. Konsernilla on kuusi tuotantolaitosta, ja sen palveluksessa on yli 500 henkilöä. www.tulikivi.com
|
|
| | |
| |
|